Lapsen joutuminen päiväkirurgiseen toimenpiteeseen on lapselle ja perheelle jännittävä, jopa ainutkertainen ja monia ajatuksia herättävä tilanne. Se voi herättää pelkoa ja ahdistusta niin lapsessa kuin vanhemmassa. Lapsen valmistaminen toimenpiteeseen lapsen ikätaso ja kehitys huomioiden on äärimmäisen tärkeää. Sillä, miten lapsi kokee itse hoitopolulla olemisen, leikkaukseen menemisen ja postoperatiivisen kivun hoidon, voi olla lapsen kehityksen kannalta kauaskantoisia seurauksia. Lapsen kokemat negatiiviset tuntemukset ja kiputilat voivat vaikuttaa lapsen kognitiiviseen kehitykseen ja myöhempiin pelkotiloihin. Tämän vuoksi lapsen ja perheen hyvään ohjaukseen on oleellista kiinnittää huomiota; ohjaus hoitopolun alkupäässä voi vähentää postoperatiivisen vaiheen soittoja ja hoidon ohjaksen tarvetta. Hoitopolku kattaa käsitteenä polun kotoa leikkauspäätöksestä sairaalaan, sairaalassaolon ja kotona tapahtuvan toipumisen.
Potilaan ohjaus on kehittynyt merkittävästi 2020-luvulla ja siirtänyt huomiota myös digitalisaation mahdollisuuksiin, vääjäämättä. Lapsikin voi valmistautua omaan toimenpiteeseen ja saada apua yksittäisiin kipua tuottaviin tilanteisiin esimerkiksi mobiilisovelluksen avulla. Potilaan valmistaminen, hoidon ohjaus ja jopa kivun hoidon apu voi olla mobiilisovelluksen muodossa. Sovelluksen kautta hoitaja voi olla etäyhteydessä tai hoitajaa ei tarvita lainkaan. Mobiilisovellus on kätevästi mukana omassa puhelimessa ladattuna ja turvallisena.
Ennen mobiilisovellusten ja yleensäkin digitaalisten sovellusten käyttöönottoa on tärkeää tuottaa tutkimusnäyttöä niiden hyödyllisyydestä terveydenhuollossa. Tutkimuksia erilaisten mobiilisovellusten vaikuttavuudesta lasten päiväkirurgisella hoitopolulla on jonkin verran, mutta ei vielä riittävästi. Olen ollut väitöskirjatutkijana projektikonsortiossa, joka koostuu tutkijoista, sovelluksia kehittävistä yrityksistä ja sairaaloista. Väitöstutkimukseni aihe on pelillisen sovelluksen vaikuttavuus kouluikäisten lasten päiväkirurgisella hoitopolulla. Systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa selvitin, millaisia sovelluksia tällä hetkellä on käytössä ja mikä niiden vaikuttavuus on lapsen kokemaan pelkoon, ahdistukseen ja kipuun sekä vanhempien omaan ahdistuneisuuteen ja tyytyväisyyteen hoitopolulla. Vaikuttavuustutkimuksia on tehty tavallisista pelisovelluksista (esim. Angry Birds) virtuaalivideoihin ja sairaalaympäristöön kehitettyihin peleihin. Eniten mobiilisovellustutkimuksia on tehty Amerikassa ja Kanadassa, Euroopassa vielä vähänlaisesti. Tehdyn meta-analyysimme mukaan erilaiset internetpohjaiset sovellukset auttavat vähentämään lapsen kokemaa ahdistusta preoperatiivisessa vaiheessa. Postoperatiivisesta vaiheesta ei ole riittävästi vielä tietoa tällä hetkellä.
Jotta tutkimus olisi uskottavaa, täytyy tutkimuksessa selvittää myös sovellusten käyttäjien ja niitä työssään hyödyntävien näkökulma. Toisessa vaiheessa projektiamme kysyin sairaalan asiantuntijoilta ja lasten vanhemmilta, millaisia tarpeita heillä olisi pelilliselle sovellukselle. Lasten vanhemmat halusivat muun muassa lapsen oman osallisuuden lisäämistä ja kokivat erilaisten sovellusten hyödyttävän perhettä. Vastaavasti asiantuntijat toivat esille esimerkiksi, että sovellusta hyödynnettäisiin eniten valmisteluvaiheessa ja että sovelluksissa olisi kommunikaation tukemiseksi ohjeita myös muilla kielillä kuin suomeksi ja englanniksi. Sovellusta voisi hyödyntää hoito-ohjeiden läpikäymiseen, postoperatiivisen kivun hoidon tukemiseen ja kipumittarikin voisi löytyä sovelluksessa. On tärkeää, että sovellusta käyttävät potilaat ja heidän läheisensä huomioidaan myös tarvetutkimuksessa.
Kolmannessa vaiheessa tutkimustani tulen selvittämään RCT -tutkimuksen avulla pelillisen mobiilisovelluksen vaikuttavuutta, jolloin lapsi voi käyttää sovellusta koko hoitopolun ajan. Projektikonsortiossa on ollut mukana yrityksiä, jotka hyödynsivät jonkin verran tarvetutkimustemme tuloksia kehittäessään sovelluksia edelleen. Mitä lapselle kehitetty mobiilisovellus voi sitten tarkoittaa ja pitää sisällään? Lapsen kohdalla se voi tarkoittaa lapsen virtuaalista siirtymistä sairaalaympäristöön, ja vähittäistä oppimista ja tutustumista tulevaan toimenpiteeseen pelisovelluksen avulla. Lapsi kiinnostuu ja tutustuu sairaalaympäristöön sovelluksen kautta ja saa mieltä askarruttaviin kysymyksiin apua sovelluksesta. Samalla sovellus auttaa lasta sopeutumaan tulevaan toimenpiteeseen ja ohjaa lasta myös tunnetaidoissa. Sairaalassa lapsi voi pelata sovelluksella odottaessaan toimenpiteeseen pääsyä. Kotona kivun hoidossa peli voi auttaa lasta kiinnittämään huomiota toisaalle pois kivusta, mikä auttaa kivunhoidossa lääkkeen lisäksi. Peli voi mahdollistaa lapsen ja vanhemman välille myös uusia keskusteluaiheita, mitä vanhempi ei olisi tullut ajatelleeksi ilman sovellusta. Sovellus voi olla paitsi lapsen ja vanhemman välinen kommunikaatioapu, se voi auttaa myös hoitohenkilökuntaa ja lapsen vanhempia kommunikaatio-ongelmissa, jos perheen ja hoitohenkilöstön välillä ei ole yhteistä kieltä.
Tutkijana olen saanut kasvaa tämän vaiherikkaan, vaativan ja välillä hektisestikin etenevän projektin aikana. On ollut antoisaa ja haasteellista lähteä mukaan uuteen tuntemattomaan ja saada vaikuttaa myös pelisovelluksen kehittämiseen. Tästä aiheesta löytyy vielä paljon uutta tutkittavaa, koska digitalisaatio on jo tätä päivää hoitotyössä. Olisi hienoa, jos hoitotyöntekijät saataisiin mukaan kehittämään hoitotyötä edelleen. Tällä hetkellä olen kirjoittamassa artikkeliväitöskirjani yhteenveto-osaa, jonka kirjoitan suomeksi. Koen, että kansainvälisten artikkeleiden lisäksi on tärkeää, että mahdollisimman moni käytännön työntekijä ja hoitotyön kehittäjä voisivat hyödyntää tutkimustuloksia omassa työssään. Aika näyttää, mihin tämä polku vie!
Arja Rantala
TtM, Tohtorikoulutettava
Oulun yliopisto, Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö
IndFamilyNurs -tutkimusryhmä