Työskennellessäni aikanaan päiväkirurgisessa yksikössä kiinnitin huomiota potilaiden valmistautumiseen ja toimenpiteen jälkeiseen kotiutumiseen. Koin monia tilanteita, jotka herättivät ajatuksia siitä, kuinka olennaisen tärkeää on, että potilaat ovat valmistautuneet päiväkirurgiseen toimenpiteeseen hyvin ja noudattavat saamiaan ohjeita. Muistan tilanteita, joissa potilaalle suunniteltu toimenpide jouduttiin perumaan, koska he eivät olleet joko noudattaneet tai ymmärtäneet valmisteluohjeita. Tämä osoitti, kuinka tärkeää on, että potilaat saavat riittävästi ja monipuolisesti tietoa, ymmärtävät saamansa tiedon ja valmistautuvat toimenpiteeseen ohjeita noudattaen.

Päiväkirurgia

Päiväkirurgia on suunniteltua leikkaustoimintaa, jossa lapsi tulee sairaalaan toimenpidepäivänä ja kotiutuu sieltä 2–4 tunnin seurannan jälkeen yhdessä vanhemman kanssa (Bailey ym., 2019). Näistä peräkkäisistä vaiheista muodostuu päiväkirurginen palveluketju (Nehme ym., 2013), joka mahdollistaa lapsiperheiden nopean arkeen ja kotiin palaamisen (Bowen & Thomas, 2016). Lasten päiväkirurgisten toimenpiteiden määrä kasvaa maailmanlaajuisesti (Erhaze et al., 2016; Pomicino et al., 2018), leikkaus- ja anestesiatekniikoiden ansiosta (Boles, 2016). Laadukkaasta päiväkirurgiasta seuraa monia etuja, kuten se vähentää sairaalainfektioiden määrää (Bailey ym., 2019; Fortier ym., 2015), lyhentää leikkausjonoja (de Luca et al., 2018) ja vaikuttaa terveydenhuollon resursseihin ja kustannuksiin positiivisesti (de Luca et al., 2018). Laadukas päiväkirurgiaan valmistaminen edellyttää hyvää yhteistyötä lapsen ja vanhemman kanssa sekä monipuolista ja laadukasta valmistelumateriaalia (Nytun et al., 2022; Sarialioğlu et al., 2023; Suleiman‐Martos et al., 2022), jotta lapsiperheet ovat tietoisia omasta roolistaan ja päiväkirurgisen palveluketjun eri vaiheista (Quemby & Stocker, 2014).

Leikki-ikäinen lapsi ja vanhempi päiväkirurgiassa

Huolimatta päiväkirurgian monista eduista leikki-ikäisten lasten (2–6-vuotiaat) vanhemmat kokevat lapsen toimenpiteeseen liittyvää ahdistusta ja stressiä, joka tulee ennakoida päiväkirurgiaan valmistamisessa. Ahdistus ja stressi ovat normaaleja suojautumiskeinoja, jotka liittyvät uusiin ja vaikeasti ennakoitaviin tilanteisiin ja ovat usein seurasta tietojen ja taitojen riittämättömyydestä, hallinnan puutteesta ja oman roolin epävarmuudesta. Lisäksi lapset aistivat herkästi vanhempiensa ahdistuksen ja stressin, joka voi lisätä lasten turvattomuutta ja pelkoa. Vanhempien stressi vaikuttaa myös heidän kykyynsä tarjota lapselleen emotionaalista tukea.

Potilasryhmänä leikki-ikäiset lapset ovat herkkiä ja tarvitsevat erityistä huomiota ja tukea, koska heidän kognitiiviset kykynsä ovat vasta kehittymässä, eikä heillä ole vielä täysin kehittynyttä kykyä ymmärtää abstrakteja käsitteitä. Se aiheuttaa heille epävarmuutta, pelkoa ja kipua. Leikki-ikäiset luottavat rutiineihin ja turvallisuudentunteeseen, joita päiväkirurginen toimenpide rikkoo. Nämä ovat usein lapsen luontaisia reaktioita uudessa tilanteessa, mutta vahvistuessaan nämä reaktiot, voivat vaikuttaa negatiivisesti päiväkirurgian onnistumiseen, lapsen kehitykseen ja myöhäisempiin sairaalakokemuksiin.

Lapsiperheiden päiväkirurgiaan valmistamisen kehittäminen

Tarvitsemme täten joustavia ja räätälöityjä lähestymistapoja, jotka tukevat lapsiperheiden tarpeita, perheen rytmiä ja erilaisia valmistusmateriaaleja ja -menetelmiä. Tähän tarvitaan yhteistyötä eri tahojen kanssa kehittämään innovatiivisia ja vaikuttavia menetelmiä valmistamaan leikki-ikäisiä lapsia ja heidän vanhempiaan päiväkirurgiaan. Kun tarjoamme vanhemmille valmistautumiskeinoja, tuemme samalla koko perheen hyvinvointia.Vanhempien rooli ei ole pelkästään tukijan rooli, vaan he ovat aktiivisia toimijoita, jotka osallistuvat lapsensa päiväkirurgiseen palveluketjuun erilaisten tunteiden, odotusten ja vaatimusten kanssa. Päiväkirurgiaan valmistamisen tulee olla kokonaisvaltaista ja yksilöllistä, jossa huomioidaan päiväkirurgisen palveluketjun vaiheet kotona ennen toimenpidettä, sairaalassa ja kotona toimenpiteen jälkeen.

Jokapäiväisessä elämässämme mukana oleva mobiiliteknologia on mahdollistanut terveyteen liittyvän tiedon antamisen, lapsiperheiden valmistamisen, vuorovaikutuksellisuuden lapsen ja perheen sekä terveydenhuollon henkilöstön välillä. Eduiksi on laskettu myös mobiililaitteiden kautta helposti kerättävä tieto, mobiililaitteiden yksilöiminen, tietojen lataaminen suoraan suojattuihin sähköisiin tietokantoihin ja sitä kautta terveydenhuollon ammattilaisille. Mobiiliteknologia mahdollistaa myös reaaliaikaisen palautteen antamisen, joka parantaa sitoutumista ja vastavuoroisuutta, samalla kun se on visuaalisesti houkuttelevaa ja mukaansatempaavaa.

Väitöskirjatyöni

Väitöskirjatyössäni ensimmäisessä osajulkaisussa perehdyttiin aikaisemmin leikki-ikäisten lasten ja vanhempien valmistamisessa käytettyihin valmistamismenetelmiin ja tarkasteltiin niiden vaikutuksia lasten kipuun ja pelkoon sekä vanhempien ahdistukseen, stressiin ja tyytyväisyyteen järjestelmällisen kirjallisuuskatsauksen ja meta-analyysin avulla. Tulosten perusteella lasten kokemaa kipua ja vanhempien kokemaa ahdistusta voidaan vähentää useamman valmistamismenetelmän yhdistämisellä. Lapsen pelkoa tai vanhemman stressiä ei tutkittu yhdessäkään tutkimuksessa. Toisessa osajulkaisussa tutkittiin satunnaistetun kontrolloidun tutkimuksen eli RCT tutkimuksen avulla mobiilisovellusintervention vaikuttavuutta leikki-ikäisten lasten kipuun ja pelkoon sekä vanhempien ahdistukseen ja stressiin. Tulosten perusteella mobiilisovellusinterventio vaikuttaisi olevan yhtä vaikuttava kuin perinteinen valmistamismenetelmä, vanhempien stressin ja lasten pelon suhteen jopa vaikuttavampi. Kolmannessa osajulkaisussa taas kuvattiin vanhempien näkemyksiä päiväkirurgiaan valmistamisessa käytetyistä valmistamismenetelmistä ja tyytyväisyydestä sekä laadullisen että määrällisin menetelmin. Tulosten mukaan useimmat vanhemmat käyttivät kognitiivista ja sensorista tietoa lapsen valmistelemisessa toimenpiteeseen ja olivat tyytyväisiä saamiinsa ohjeisiin. He arvostivat valmistamismenetelmien käytettävyyttä, sisältöä ja ajoitusta sekä perhelähtöisyyttä.

Lopuksi

Mielestäni väitöskirjatyöstäni saatuja tuloksia voidaan hyödyntää hoitotieteen moniammatillisessa kehittämisessä, yritysyhteistyössä sekä hyvinvointialueiden hyviä ja yhtenäisiä käytänteitä rakennettaessa. Tulosten avulla voidaan jatkokehittää erilaisia valmistamismenetelmiä sekä kehittää hoitotyön toimintoja ja käytänteitä perhelähtöisemmiksi ja myös hoitotyöntekijöiden resurssit huomioiden.

Viikko väitöksen jälkeen voin todeta, että väitöskirjatyöni on ollut monivaiheinen matka tutkimuksen maailmaan. Se on opettanut minulle paljon tutkimuksesta, mutta olen myös oppinut monia asioita itsestäni. Matka, jota aluksi epäilin, kannatti lopulta tehdä! 😊

Aurinkoisin talviterveisin

Heli Kerimaa

TtM, juuri väitellyt terveystieteiden tohtori 

Lääketieteen tekniikan ja terveystieteiden tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto

InfFamilyNurs -tutkimusryhmä

Lähteet

Bailey, C. R., Ahuja, M., Bartholomew, K., Bew, S., Forbes, L., Lipp, A., Montgomery, J., Russon, K., Potparic, O., & Stocker, M. (2019). Guidelines for day-case surgery 2019. Anaesthesia, 74(6), 778–792. https://doi.org/10.1111/anae.14639

Boles, J. (2016). Preparing Children and Families For Procedures or Surgery. Pediatric nursing, 42, 147–149.

Bowen, L., & Thomas, M. (2016). Paediatric day case surgery. Anaesthesia & Intensive Care Medicine, 17(6), 274–279. https://doi.org/10.1016/j.mpaic.2016.03.008

de Luca, U., Mangia, G., Tesoro, S., Martino, A., Sammartino, M., & Calisti, A. (2018). Guidelines on pediatric day surgery of the Italian Societies of Pediatric Surgery (SICP) and Pediatric Anesthesiology (SARNePI). Italian Journal of Pediatrics, 44(1), 35. https://doi.org/10.1186/s13052-018-0473-1

Erhaze, E. K., Dowling, M., & Devane, D. (2016). Parental presence at anaesthesia induction: A systematic review. International Journal of Nursing Practice, 22(4), 397–407. https://doi.org/10.1111/ijn.12449

Fortier, M. A., Bunzli, E., Walthall, J., Olshansky, E., Saadat, H., Santistevan, R., Mayes, L., & Kain, Z. N. (2015). Web-based tailored intervention for preparation of parents and children for outpatient surgery (WebTIPS): Formative evaluation and randomized controlled trial. Anesthesia and Analgesia, 120(4), 915–922. https://doi.org/10.1213/ANE.0000000000000632

Nytun, K. L., Moldestad, I. O., Snibsøer, A. K., & Espehaug, B. (2022). The effect of webbased preoperative information on parents of children who are going through elective ambulatory surgery: A systematic review and meta-analysis. Patient Education and Counseling, S0738399122004086. https://doi.org/10.1016/j.pec.2022.09.006

Pomicino, L., Maccacari, E., & Buchini, S. (2018). Levels of anxiety in parents in the 24hr before and after their child’s surgery: A descriptive study. Journal of Clinical Nursing, 27(1–2), 278–287. https://doi.org/10.1111/jocn.13895

Sarialioğlu, A., Kurudirek, F., & Oluç, T. (2023). The effect of storybook reading on children’s preoperative fear and anxiety levels: A randomized controlled study. Child: Care, Health, and Development. https://doi.org/10.1111/cch.13100

Suleiman‐Martos, N., García‐Lara, R. A., Membrive‐Jiménez, M. J., Pradas‐Hernández, L., Romero‐Béjar, J. L., Dominguez‐Vías, G., & Gómez‐Urquiza, J. L. (2022). Effect of a game‐based intervention on preoperative pain and anxiety in children: A systematic review and meta‐analysis. Journal of Clinical Nursing. https://doi.org/10.1111/jocn.16227

Quemby D.J., & Stocker M., E. (2014). Day surgery development and practice: key factors for a successful pathway. Continuing Education in Anaesthesia Critical Care & Pain 14(6), 256-261. https://doi.org/10.1093/bjaceaccp/mkt066