Hoitotieteellinen tutkimus on löytänyt paikkansa akateemisessa maailmassa. Hoitotiedettä tarvitaan eri tieteiden kirjossa, sillä se pyrkii kehittämään näyttöön perustuvia hoitomenetelmiä (National Institute of Nursing Research 2016) ja vastaamaan globaalien terveysongelmien aiheuttamiin haasteisiin (The Lancet 2019). Tutkimusalalle on potentiaalisia tulijoita, sillä hoitajat muodostavat lähes puolet koko maailman terveydenhuollon alalla työskentelevistä henkilöistä (WHO 2020).
Hoitotieteen alan tutkijat eivät kuitenkaan ole menestyneet globaalissa rahoituskilpailussa, vaikka hoitotieteen tutkijakoulutuksella on vahvat perinteet monissa maissa. Suomessa hoitotieteellinen jatkokoulutus alkoi vuonna 1994. Tutkijanuran etenemiseksi Suomen yliopistoissa on käytössä neliportainen urapolku, joka alkaa tohtorikoulutuksesta ja päättyy professoritason uratavoitteeseen. Tutkijoiden siirtyminen uravaiheesta toiseen edellyttää kykyä toimia itsenäisenä tutkijana, kokemusta opetuksesta ja opiskelijaohjauksesta, toimimista kansainvälisissä yhteistyöhankkeissa sekä akateemista liikkuvuutta. Eri uravaiheelta seuraavalle siirtyminen on hoitotieteen alan tutkijoille kuitenkin haastavaa. Erityisesti ulkopuolisen rahoituksen saaminen on näyttäytynyt ongelmallisena hoitotieteen alan tutkijoille (Suomen Akatemia 2014).
Hoitotieteellisen tutkimuksen suhteellisen heikko menestys ulkopuolisen tiederahoituksen hankinnassa johtuu useista tekijöistä. Yksi syy saattaa olla alaamme liittyvä tutkimuskulttuuri, joka on pitkään painottanut tutkijoiden itsenäistä (lue: yksinäistä) roolia. Nykykäsityksen mukaan nuorten tutkijoiden tulisi integroitua väitöstyönsä loppuvaiheessa korkeatasoisiin kansainvälisiin tutkimusryhmiin. Nämä tarjoavat mahdollisuuden päästä seuraamaan mitä on huippututkimus ja oppia toimimaan merkittävissä tutkimusryhmissä, ja sitä kautta oivaltamaan, mitä huippututkimus ja innovaatiot tieteessä edellyttävät. Näihin oppimiskokemuksiin pääsee harvoin jatkamalla aiemmin opittua omassa kotiyliopistossa. Lisäksi naisvaltaisella tieteenalallamme kansainvälinen liikkuvuus on vain harvojen mahdollisuus monista käytännöllisistä ja taloudellisista syistä.
Hankkeemme ”Research Career Pathway for PhD and Young Faculty Members” pyrkii lisäämään nuorten tutkijoiden mahdollisuuksia edetä tutkijanuralla. Hanke toteutetaan yhteistyössä viiden suomalaisen ja yhdeksän kiinalaisen yliopiston kanssa. Maamme eroavat kulttuurin, kielen, yliopistopedagogiikan ja koulutusrakenteen suhteen. Näistä eroista huolimatta meillä on samanlaiset toiveet hoitotieteen tutkimuksen ja alan tutkijoiden urapolun kehittämiseksi ja sitä kautta potilashoidon laadun, eettisen toiminnan ja hoitotyön kustannusvaikuttavuuden parantamiseksi.
Opetushallituksen Team Finland Knowledge -ohjelman rahoittaman hankkeen tarkoituksena on kehittää hoitotieteen tohtoriohjelmien metaverkosto tukemaan nuorten tutkijoiden urapolkua kohti akateemista huippuosaamista Suomessa ja Kiinassa. Hankkeen elinkaaren aikana tuotetaan kansainvälinen hoitotieteen tohtoriohjelmien verkosto, urapolkua tukeva opetussuunnitelma, uusia oppimismenetelmiä sisältäviä kursseja sekä oppimisalusta hybridiopiskeluun. Hankkeesta vastaa Turun yliopiston hoitotieteen laitos ja sen johtajana toimii professori Maritta Välimäki. Partnerit Suomesta ovat Tampereen yliopisto, Oulun yliopisto, Åbo Akademi ja Itä-Suomen yliopisto. Kiinassa partnereita ovat Peking University, Fudan University, Peking Union Medical College, Central South University, Xi’an Jiaotong University, Sichuan University, Sun Yat-sen University, China Medical University ja University of Hong Kong. Hankkeen kesto on runsas kaksi vuotta (1.8.2021–31.12.2023).
Hoitotieteen professori Maritta Välimäki
Turun yliopisto, hoitotieteen laitos ja Central South University, China
Lähteet
The Lancet. (2019). 2020: unleashing the full potential of nursing. Lancet 394(10212): 1879. https://doi.org/10.1016/S0140-6736(19)32794-1
National Institute of Nursing Research. (2016). The NINR Strategic Plan: Advancing Science, Improving Lives. A Vision for Nursing Science. https://www.ninr.nih.gov/sites/files/docs/NINR_StratPlan2016_reduced.pdf
Suomen Akatemia. (2014). Tieteen tila 2014: yhteenveto. https://www.aka.fi/globalassets/2-suomen-akatemian-toiminta/2-tietoaineistot/aka_tieteen_tila_yhteenveto_2014_web.pdf
WHO – World Health Organization. (2020). Nursing and midwifery. https://www.who.int/news-room/fact-sheets/detail/nursing-and-midwifery