Osallistuva toimintatutkimus on lähestymistapa tutkimuksen tekemiseen. Sitä voidaan käyttää erilaisten tutkimusasetelmien ja -menetelmien kanssa. Käytin lähestymistapaa väitöstyössäni. Tutkimusprojektiani esimerkkinä käyttäen kerron seuraavassa, mitä osallistuvan toimintatutkimuksen ominaispiirteet tarkoittavat käytännössä. Ne ovat muutoshakuisuus, käytännönläheisyys, kontekstisidonnaisuus, syklisyys, yhteistyö, vuoropuhelu, voimaantuminen ja sosiaalinen muutos.
Osallistuva toimintatutkimus on käytännönläheistä, muutoshakuista ja kontekstisidonnaista
Osallistuvaa toimintatutkimusta tehdään käytännön kentällä, ongelmien ratkaisemiseksi. Tutkimuksen avulla tavoitellaan pysyvää positiivista muutosta niiden ihmisten elämään, joita tutkittava ongelma koskettaa. Kontekstin ymmärtäminen on tärkeää, sillä tutkimus toteutuu aina jossakin ajassa ja paikassa.
Tutkimusprojektissani tavoitteena oli lisätä yhdessä ympärivuorokautisen palveluasumisen yksikössä asuvien ikääntyneiden henkilöiden liikkumista. Nykyisellään arjen passiivisuus näissä hoitoympäristöissä on suuri haaste. Muutostarpeita lähdettiin kartoittamaan yksikön sen hetkistä tilannetta arvioimalla; mikä yksikössä toimi jo valmiiksi ja missä oli kehittämisen tarpeita. Lisäksi oli tärkeää ymmärtää, mitä koettiin realistisena muuttaa.
Syklinen prosessi, joka perustuu yhteistyöhön ja vuoropuheluun
Osallistuvaa toimintatutkimusta tehdään yhteistyössä niiden ihmisten kanssa, joita tutkittava ongelma koskettaa. Tutkimusprojektiini kutsuttiin mukaan kaikki yksikön työntekijät ja siellä asuvat henkilöt ja heidän läheisensä. Heidän kanssaan toteutetun lähtötilanteen kartoituksen jälkeen liikkumista lisääviä ratkaisuita ideoitiin henkilökunnan toimesta, tutkijan fasilitoidessa prosessia, tuoden henkilökunnan käyttöön tutkitun tiedon aiheeseen liittyen. Toteuttavat muutokset valittiin osallistujien toimesta äänestämällä.
Syklisyys toimintatutkimuksessa tarkoittaa sitä, että tutkimusprosessi toistaa samoja vaiheita yhä uudelleen; ongelmaa tarkastellaan, asioita muutetaan, tarkastellaan uudelleen ja muutetaan uudelleen. Arjen käytäntöjen muuttaminen usealla tavalla samalla kertaa ei ollut osallistujien mielestä järkevää. Toimintatutkimuksen syklinen luonne mahdollistikin muutosten toteuttamisen vaiheittain, aloittaen niitä eri sykleissä. Lisäksi sykleittäin toteutettuja muutoksia arvioitiin ja niiden perusteella muutoksia voitiin edelleen kehittää paremmin käytännössä toimiviksi.
Oleellista läpi prosessin oli mahdollistaa osallistujien välinen vuoropuhelu, että päätöksiä voitiin tehdä yhdessä. Tutkijan tärkeä rooli prosessin fasilitoijana oli myös haastaa osallistujien ajatuksia ja tsempata heitä asettamaan realistisia, mutta silti kunnianhimoisia tavoitteita muutokselle.
Tavoitteena osallistujien voimaantuminen ja sosiaalisten olosuhteiden parantuminen
Osallistuvassa toimintatutkimuksessa tavoitteena on, että ihmiset, joita ongelma koskettaa, voimaantuvat tekemään päätöksiä ja toimia ratkaistakseen ongelman itse. Tällainen prosessi voi vaatia erilaisten sosiaalisten hierarkioiden kyseenalaistamista, kuten terveydenhuollon hierarkkista rakennetta. Voimaantumisella voi olla ongelman ratkaisua kauaskantoisempia vaikutuksia. Tutkimusprojektini lopussa henkilökunnan jäsenet kertoivat muun muassa, että yksikössä yhteistyössä tehty kehittäminen oli lisännyt työyhteisön avoimutta, yhteistyötä ja innostuneisuutta.
Osallistuva toimintatutkimus on tutkimusta
Toimintatutkimusprosessin keskiössä – sen työvälineenä ja lopputuloksena – olevaa muutosta tutkimalla voidaan tuottaa rikasta tietoa. Tätä tietoa voidaan hyödyntää sekä käytännön että teorian edistämiseksi hoitotieteen alalla. Tutkimusprojektissani tärkeä löydös oli esimerkiksi se, että liikkumista edistävien asioiden toteuttaminen ei vaatinut aiempaa suurempia henkilökuntaresursseja, vaan uudenlaista tapaa järjestellä ja tehdä työtä. Se, mitä muutoksen aikaansaamiseksi tarvittiin, oli päämäärätietoinen ja strukturoitu yhteistyö asioiden kehittämiseksi tutkittuun tietoon perustuen.
Luettavaa:
Feekery, A. (2023). The 7 C’s framework for participatory action research: inducting novice participant-researchers. Educational Action Research, 1–16. https://doi.org/10.1080/09650792.2023.2234417
Noora Narsakka
väitöskirjatutkija, MSc, sairaanhoitaja (AMK)
Turun yliopisto, hoitotieteen laitos
noora.narsakka@utu.fi