Kun menen vieraaseen paikkaan, tarkastan Googlen katunäkymän 360°-kuvista minkä näköistä rakennusta etsin. Voin etävierailla kotisohvalta käsin monissa tunnetuissa nähtävyyksissä internetistä löytyvien 360°-panoraamavalokuvien avulla. Miksi en voisi samalla tavalla etävierailla terveydenhuollon yksikössä, johon olen menossa? Tästä ajatuksesta syntyi idea väitöskirjaani: 360°-ohjausympäristö tiettyyn kuvantamistutkimukseen tuleville potilaille. Digitaalisia ohjausmenetelmiä on viime vuosina tutkittu aktiivisesti terveysalalla, samoin virtuaalitodellisuuden mahdollisuuksia osana potilaanohjausta on tutkittu (Găină ym., 2022; van der Linde-van den Bor ym., 2021). Sen sijaan 360°-sisältöjä on hyödynnetty mm. markkinoinnissa ja viihteessä, mutta ei vielä systemaattisesti terveysalalla.
Työssäni röntgenhoitajana olin huomannut, että potilailla on paljon vääriä käsityksiä kuvantamistutkimuksista ja -menetelmistä, joihin he tulevat. He voivat jännittää, pelätä tai olla ahdistuneita ennen tutkimuksia. Ohjauksella voidaan vaikuttaa kuvantamistutkimuksen onnistumiseen, kuvanlaatuun ja potilaan säteilyannokseen.
Sosiaali- ja terveysministeriön tuoreessa asiakas- ja potilasturvallisuusstrategiassa 2022–2026 korostetaan potilaiden kokemusten huomiointia. Strategiassa sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan päämääräksi kuvataan potilaiden turvallisen ja laadukkaan hoidon ja palvelun takaaminen. Voidakseen osallistua tasavertaisena kumppanina omaan hoitoonsa, potilaat tarvitsevat riittävää ja ymmärrettävässä muodossa annettua tietoa, neuvontaa ja ohjausta. Palveluiden käyttäjien kokemuksia kuuntelemalla tunnistetaan tilanteita, jotka aiheuttavat turvattomuuden tai epätietoisuuden tunteita. Kuvantamistutkimuksiin liittyvän ahdistuksen tutkiminen on yksi tapa vastata strategian tavoitteisiin.
Potilaiden kuvantamistutkimuksia edeltävä ahdistus vaikuttaa merkittävästi potilaan kuvantamistutkimuksen kokemukseen (Musa ym., 2020). Lääketieteellisiä kuvantamistutkimuksia edeltävä ahdistus on yleistä etenkin naispuolisilla ja ensimmäistä kertaa kuvantamistutkimukseen tulevilla potilailla.
Maailmanlaajuisesti sydän- ja verisuonisairaudet ovat yleisin kuolinsyy. Noin 17,9 miljoonaa ihmistä kuoli näihin sairauksiin vuonna 2019, mikä on 32 % kaikista kuolemista. Vaikka sairastuvuus on vähentynyt, on toisaalta ennustettavissa, että sairastavien määrä kasvaa väestön ikääntymisen, tehokkaammasta hoidosta johtuvan sairastuneiden paremman elinennusteen, ylipainon ja kakkostyypin diabeteksen lisääntymisen myötä. Vaikka sepelvaltimotautikuolleisuus on vähentynyt Suomessa selvästi aiempaan verrattuna, verenkiertoelinten sairaudet olivat edelleen suomalaisten yleisin kuolinsyy vuonna 2020. Yleisin verenkiertoelinten sairaus oli sepelvaltimotauti.
Sepelvaltimotauti diagnosoidaan kuvantamistutkimuksista joko sepelvaltimoiden tietokonetomografia (TT)- tai angiografiatutkimuksella. Euroopan kardiologinen seura suosittelee stabiilin sepelvaltimotaudin toteamiseen ja poissulkuun ensisijaiseksi tutkimukseksi varjoainetehosteista sepelvaltimoiden TT-tutkimusta (Knuuti ym., 2020). Sepelvaltimoiden kuvantaminen on pienten rakenteiden osalta muita elinryhmiä haastavampaa sydämen pumppausliikkeen vuoksi. Jotta liikkeen aiheuttamat kuvavirheet voidaan minimoida, kuvaus ajoitetaan tiettyihin sydämen toimintakierron vaiheisiin EKG-tahdistuksen avulla. Tahdistuksen onnistumisen vuoksi on tärkeää, että potilaan syke on tasainen ja matala. Ahdistus voi kuitenkin nostaa sykettä, ja siksi ahdistuksen tunnistaminen ja lievittäminen ennen kuvantamistutkimusta on tärkeää.
Väitöskirjatutkimuksessani kehitettiin ja kuvailtiin potilaille kehitettyä 360°-ohjausympäristöä ja arvioitiin sen vaikuttavuutta sepelvaltimoiden TT-tutkimukseen tulevien potilaiden ahdistukseen ja tutkimuksen läpimenoaikaan. Sepelvaltimoiden TT-tutkimukseen tulevan potilaan hoitopolkua mukaileva Virtuaalikierros sepelvaltimoiden tietokonetomografiakuvauksessa -ohjausympäristö materiaaleineen kehitettiin panoraamavalokuvaamalla ja mallintamalla kolme tilaa, joissa potilas kävi sepelvaltimoiden TT-tutkimuksen yhteydessä. 360°-ohjausympäristö mahdollisti hoitopolun todenmukaisen visualisoinnin ja käyttäjä saattoi tutustua tiloihin ilman, että hänen tarvitsi todellisuudessa mennä sairaalaan. 360°-ohjausympäristö on verkossa toimiva tilakokonaisuus, jossa käyttäjä voi liikkua kuvaan tarttumalla ja sitä kääntämällä. Ympäristöä voidaan käyttää millä tahansa älylaitteella, jossa on verkkoyhteys ilman erityisiä sovelluksia.
Ympäristön vaikutusta potilaisiin arvioitiin pilottitutkimuksessa ja satunnaistetussa kontrolloidussa kokeessa. Pilottitutkimuksessa potilaat kokivat 360°-ohjausympäristön vähentävän heidän pelkojaan sekä lisäävän tietoa ja turvallisuuden ja suoriutumisen tunteita (Paalimäki-Paakki ym. 2021). Satunnaistetussa kontrolloidussa kokeessa 360°-ohjausympäristö vähensi potilaiden ahdistusta ennen TT-tutkimusta kontrolliryhmään verrattuna. Naisten ahdistus oli miehiä korkeampaa. Noin 63 %:lla potilaista tutkimusta edeltävä ahdistus oli lievää ja noin 37 %:lla ahdistus kohtalaista tai vaikeaa.
Tulosten perusteella suositeltiin 360°-ohjausympäristöjen kehittämisen jatkamista ja laajentamista eri potilasryhmille, eri kuvantamistutkimuksiin sekä sovellettavaksi ammattilaisten ja opiskelijoiden perehdytykseen.
Karoliina Paalimäki-Paakki
Tohtorikoulutettava, Oulun yliopisto
Lehtori, Radiografia ja sädehoito, Oulun ammattikorkeakoulu
Lähteet:
Găină, M.-A., Szalontay, A. S., Ștefănescu, G., Bălan, G. G., Ghiciuc, C. M., Boloș, A., Găină, A.-M., & Ștefănescu, C. (2022). State-of-the-Art Review on Immersive Virtual Reality Interventions for Colonoscopy-Induced Anxiety and Pain. Journal of Clinical Medicine, 11(6), 1670. https://doi.org/10.3390/jcm11061670
van der Linde-van den Bor, M., Slond, F., Liesdek, O. C. D., Suyker, W. J., & Weldam, S. W. M. (2021). The use of virtual reality in patient education related to medical somatic treatment: A scoping review. Patient Education and Counseling. https://doi.org/10.1016/j.pec.2021.12.015
Musa, A., Arnold, E. C., Carpenter-Thompson, R., Baron, D. A., Anavim, A., Al-Hihi, M., Lang, E., Trivedi, P., Grewal, A. K., Pendi, K., Swantek, J. B., & Ter-Oganesyan, R. (2020). Attitudes of Preprocedural Patient Anxiety: A 2019 Cross-Sectional Study of Radiology Nurses. Journal of Radiology Nursing, 39(3), 210–214. https://doi.org/10.1016/j.jradnu.2019.12.011
Paalimäki-Paakki, K., Virtanen, M., Henner, A., Nieminen, M.T., Kääriäinen, M. (2021). Patients’, radiographers’ and radiography students’ experiences of 360° virtual counselling environment for the coronary computed tomography angiography: A qualitative study. Radiography, Vol 27, 2, May 2021, 381-388. https://doi.org/10.1016/j.radi.2020.09.019