Viime kesäkuussa elimme jännittäviä päiviä odottaessamme Suomen Akatemian päätöksiä rahoitettavista tutkimushankkeista. Ilo oli suuri, kun saimme Family FINGER -hankkeelle hakemamme neljän vuoden rahoituksen. Toimimme vahvassa tiedeyhteisössä Itä-Suomen yliopistossa hoitotieteen laitoksella.
Tutkimusidean synty ja merkitys
Hankehakemuksen valmistelu on eri uravaiheissa oleville tutkijoille osa ammattimaista tutkijan työtä. Ennen päätöstä paljon on ehtinyt tapahtua. Hankkeen valmistelu perustuu tutkimusidealle, jolla on mahdollisuus tuottaa tieteellisesti relevanttia tietoa ja on usein implementoitavissa käytäntöön. Hankeidea perustui kokeneiden tutkijoiden ajatustenvaihtoon ja tutkimusaukkojen tunnistamiseen. Taustalla on vuosien aiempi tutkimus, joka luo perustan aiheen syvälliselle hallitsemiselle.
Väestön ikääntyessä hoivan tarve kasvaa, ja omaishoitajilla on merkittävä rooli hoivan antajina. Heillä on kuitenkin myös suurempi riski kokea stressiä, masennusta sekä kognitiivisten toimintojen ja elintapojen heikentymistä. Jo aiemmin Suomessa toteutetussa FINGER-tutkimuksessa on osoitettu, että kognitiivisia toimintoja voidaan ylläpitää monipuolisella elintapainterventiolla. Aihe on erityisen tärkeä, sillä Euroopassa vanhin ikäryhmä (85-vuotiaat ja sitä vanhemmat) kasvaa nopeimmin. Tämä lisää ikääntyneiden omaishoidon tarvetta. Usein omaishoitajat ovat itsekin ikääntyneitä ja hoitavat puolisoaan, jolla voi olla fyysisiä tai psyykkisiä sairauksia sekä arkipäivän toimintakykyä rajoittavia haasteita. Ikääntyvä väestö ja omaishoitajien kasvava hoivataakka herättävät huolta erityisesti puoliso-omaishoitajien jaksamisesta. Tällä hetkellä ei ole riittävästi korkealaatuista näyttöä siitä, miten omaishoitajien terveyttä ja hyvinvointia voitaisiin tehokkaasti tukea.
Tutkijoiden yhteistyö ja urakehitys
Laajassa tutkimushankkeessa toimii eri uravaiheissa olevia tutkijoita. Päätutkijat ja työpakettien vastuulliset tutkijat ovat urallaan meritoituneita tutkijoita. Tutkimusryhmän johtaminen edellyttää projektinhallintaitoja, kuten tutkimuksen suunnittelua, toteutusta ja seurantaa. Monivuotisessa hankkeessa eri uravaiheissa olevien tutkijoiden ja muun henkilöstön motivointi ja tukeminen ovat olennainen osa johtamistyötä.
Senioritutkijoiden tehtäviin kuuluu myös post doc -tutkijoiden ja väitöstutkijoiden ohjaus. Itä-Suomen yliopiston Hoitotieteen laitoksen tutkimus onkin tunnistettu olevan sekä kansallisesti että kansainvälisesti huipputasoa. Tämä hanke tarjoaa nuorille tutkijoille mahdollisuuden oppia paitsi tutkimuksen tekemistä myös monia muita tutkimukseen liittyviä taitoja. Nuoret tutkijat, kuten tohtoriopiskelijat ja tutkijatohtorit, ovatkin tärkeässä oppimisroolissa tutkimushankkeissa. Heillä on mahdollisuus oppia kokeneilta tutkijoilta ja muilta tutkimusprosessiin liittyviltä asiantuntijoilta, ja hyödyntää tutkimushankkeen monialaisuutta. Tämä oppimisprosessi voi koskea esimerkiksi tutkimuksen johtamista, tieteellistä kirjoittamista, eettisten lausuntojen valmistelua, tutkimusprotokollien laatimista tai rahoitushakemusten tekemistä.
Post doc -tutkijan näkökulma
Post doc -tutkijalle hanketyöskentely on luonteva vaihe urakehityksessä. Hanketyössä voi syventää tietopohjaa ja ammatillista kehittymistä. TtT Roosa-Maria Savela kuvaa kokemuksiaan:
Ennen väitöstäni sain mahdollisuuden osallistua Suomen Akatemian hankerahoitushaun kirjoitusprosessiin, mikä oli erittäin kiinnostavaa ja opettavaista. Jo rahoitushaun aikana tein yhteistyötä hankkeen yhteistyökumppaneiden kanssa. Tämä mahdollisuus tarjosi arvokasta kokemusta hankerahoituksen hakemisprosessista jo ennen valmistumistani. Ilman tätä mahdollisuutta olisin voinut osallistua itsenäisesti rahoitushakuun vasta kahden vuoden kuluttua väitöksestäni, sillä tyypillisesti hakijoilta edellytetään, että väitöksestä on kulunut vähintään kaksi vuotta, mutta enintään neljä vuotta. Tämä mahdollisuus tarjosi kuitenkin arvokasta kokemusta hankerahoituksen hakemisprosessista jo ennen väitöstä. Pääsin lisäksi seuraamaan, kuinka paljon hakemuksen laatiminen vaatii hankejohtajan näkökulmasta.
Koen, että suuremmassa hankkeessa nuorilla tutkijoilla on usein myös enemmän mahdollisuuksia kehittyä kuin itsenäisesti tutkimusta tehdessään. Kokemukseni monitieteisen tutkimusryhmän jäsenenä aiemmassa interventiotutkimuksessa tohtoriopiskelijana onkin vahvistanut ymmärrystäni siitä, kuinka eri tieteenalojen asiantuntijoiden tiivis yhteistyö rikastuttaa tutkimusprosessia, edistää innovatiivisten ratkaisujen syntymistä ja tarjoaa monipuolisen oppimisympäristön nuorille tutkijoille.
Nyt tuoreena tohtorina on hienoa olla mukana tekemässä korkeatasoista hoitotieteellistä interventiotutkimusta, joka tarjoaa erinomaisia kansallisia ja kansainvälisiä verkostoitumismahdollisuuksia.
Yhteistyön merkitys
Family FINGER -tutkimus tarjoaa erinomaisen oppimisympäristön ja kansainvälisiä mahdollisuuksia tuleville tohtoriopiskelijoille. Tällainen hanke tarjoaa uusia ja erilaisia mahdollisuuksia kaikissa uravaiheissa oleville tutkijoille. Tieteenalan kehittymiselle on tärkeää nousevan tutkijasukupolven kouluttaminen ja tukeminen. Kokeneempien tutkijoiden tulee tukea nuoria kollegoitaan tiedeyhteisössä ja auttaa heitä löytämään paikkansa. Yhteistyö tutkijoiden välillä hyödyttää paitsi yksittäisiä henkilöitä myös koko tutkimushanketta ja tiedeyhteisöä laajemmin – ennen kaikkea se luo vahvan pohjan korkeatasoiselle tutkimukselle.
Kirjoittajat:
Tarja Välimäki, Family FINGER -hankkeen johtaja, ma professori, Itä-Suomen yliopisto Hoitotieteen laitos
Roosa-Maria Savela, Family FINGER -hankkeen tutkijatohtori, Itä-Suomen yliopisto Hoitotieteen laitos
Family FINGER hanke toteutetaan yhteistyössä THL:n sekä muiden kotimaisten ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa, kuten Tampereen yliopiston CAREFIT-hanke, Omaishoitajaliitto, Muistiliitto, Karoliininen instituutti (Ruotsi), Pittsburghin yliopisto (Yhdysvallat) ja University of Central Florida (Yhdysvallat).
Puoliso-omaishoitajien elintapojen edistäminen-Family FINGER – UEFConnect