Hoitotieteilijöillä on keskeinen rooli ihmislähtöisyyden, hoitotyön, terveyden ja eri ympäristöjen kehittämisessä. He voivat vaikuttaa laajasti sosiaali- ja terveyspolitiikkaan, tuoda näkökulmaansa mediassa ja rakentaa vahvoja ja yhteiskunnallisesti vaikuttavia verkostoja. Hoitotieteilijät ovat vahvassa roolissa terveyspolitiikassa, sillä heidän asiantuntemuksensa hoitotyön käytännöistä ja potilaskeskeisestä lähestymistavasta on arvokasta päätöksenteossa. Asiantuntemus on arvokasta paitsi käytännön hoitotyössä myös yhteiskunnallisessa keskustelussa ja tieteellisessä tutkimuksessa. Tässä blogissa pohdin, kuinka hoitotieteilijät voivat jo väitöskirjatutkijoina vaikuttaa eri tasoilla ja miten voi kehittyä yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa.
Terveyspolitiikka muodostaa olennaisen vaikuttamisen kentän hoitotieteilijöille. He voivat toimia asiantuntijoina, jotka tuovat esiin hoitotyön tärkeyden ja sen vaikutuksen potilaiden terveyden edistämiseen. Aktiivisella mukanaolollaan terveyspoliittisessa keskustelussa voidaan varmistaa, että hoitotyön näkökulma huomioidaan ja että hoitotyön asiantuntijat saavat äänen päättäjien keskuudessa. Vaikka ei itse olisi halukas poliittiseksi päätöksentekijäksi, voi aina lähestyä päätöksentekijöitä, seurata ajankohtaisia asioita ja keskustella päättäjien kanssa. Vuorovaikutus kehittää kaikkien ajattelua ja tuo uusia näkökulmia tukien myös päätöksenteon tutkimusperusteisuutta. Väitöskirjatutkijana voi tuntua epävarmalta, osaako perustella riittävän hyvin, ottaa kantaa ja onko riittävästi tietoa tietystä asiasta, että ylipäätään voisi vaikuttaa. Kannattaa muistaa, että on hyvä osata kysyä kysymyksiä, ja joskus se on jopa tärkeämpää, kuin osata vastata.
Hoitotieteilijöiden rooli asiantuntijoina ja vaikuttajina ei rajoitu vain sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioihin, vaan myös mediaan. Mediassa on mahdollista tarjota asiantuntevaa ja perusteltua näkökulmaa eri aiheisiin. Erityisesti sosiaalinen media, kuten LinkedIn, tarjoavat erinomaisia väyliä vaikuttamiseen. Näillä alustoilla hoitotieteilijät voivat jakaa tutkimustietoa, osallistua keskusteluihin ja tehdä yhteistyötä muiden asiantuntijoiden kanssa. Samalla nämä verkostot voivat tarjota mahdollisuuden saada näkyvyyttä. Yleisesti median eri kanavat tarjoavat mahdollisuuden keskustelun avaamiseen. Onko sinulla mielipide, näkökulma, jonka haluaisit tuoda esille? Jos yksin kirjoittaminen tai esiintyminen tuntuu haastavalta, kokoa ympäriltäsi muita kollegoita, muita väitöskirjatutkijoita ja asiantuntijoita. Lähtekää yhdessä pohtimaan median sisältöä. Ketkä ovat kohderyhmääsi? Valitse media sen mukaan. Mitä tutkit väitöskirjassasi? Aihe on varmasti yhteiskunnallisesti merkittävä ja aihe voi kummuta sieltä. Mediassa vaikuttaminen ei ainoastaan lisää näkyvyyttä, vaan se myös vahvistaa roolia asiantuntijana. Tämä voi edesauttaa yhteiskunnallisen tiedon lisääntymistä ja johtaa parempiin hoitokäytäntöihin. On myös tärkeää jakaa tutkimustietoa ja käytännön kokemuksia, jotka voivat vaikuttaa julkiseen keskusteluun ja muokata yleistä käsitystä hoitotyön arvoista. Onko sinulla kokemusta eri medioista?
Kansalliset ja kansainväliset verkostot tarjoavat hoitotieteilijöille mahdollisuuden syventää omaa asiantuntemustaan ja osallistua globaaliin tieteelliseen keskusteluun. Verkostoituminen muiden asiantuntijoiden (etenkin eri tieteenalojen edustajien) kanssa ja erilaisissa verkostoissa mahdollistaa uusien ideoiden ja tutkimusmenetelmien omaksumisen. Samalla mahdollistuu oman tutkimustyön ja tiedon jakaminen. Verkostoituminen voi myös avata uusia mahdollisuuksia yhteisrahoitteisille tutkimusprojekteille ja synnyttää erilaisia innovaatioita. Missä verkostoissa nyt toimit? Missä haluaisit toimia? Jos sinulla on innovaatio mielessä, tiedätkö mitä kautta sitä voi viedä eteenpäin?
Vaikuttaminen ja verkostoituminen vaativat taitoa ja strategiaa. Tästä ei kuitenkaan kannata tehdä liian suurta kynnystä, sillä pelko epäonnistua estää kokeilemasta, oppimasta ja sanoisin myös onnistumasta. Vaikuttamisen ja verkostoitumisen perusperiaatteet ovat melko yleispätevät: luottamuksen rakentaminen, aktiivinen osallistuminen ja jatkuva osaamisen kehittäminen. On tärkeää olla avoin yhteistyölle eri toimijoiden kanssa ja oppia hyödyntämään erilaisten verkostojen tarjoamat mahdollisuudet. Verkostoituminen ja vaikuttaminen vaativat aikaa, mutta ne ovat avainasemassa, kun halutaan parantaa hoitotyön laatua ja vaikutusta yhteiskunnassa.
Hoitotieteilijöiden rooli yhteiskunnassa ulottuu laajalle, ja asiantuntijuus voi vaikuttaa syvällisesti terveyspolitiikkaan, julkiseen keskusteluun ja eri ikäisiin ihmisiin. Sinä, lukija, voit siis olla merkittävä vaikuttaja, jos vain uskallat jakaa osaamistasi aktiivisesti. Oman askeleen vaikuttamisessa otin väitöskirjatutkijakollegoidemme kanssa vuonna 2022, kun perustimme @soteinnovators Instagram- tilin. Halusimme alkaa jakaa paitsi hoitotieteellistä tietoa, myös tekemään podcasteja, joissa tuomme esiin ääniä kentältä. Ääniä, joihin hoitotieteellisellä tutkimuksella voimme vaikuttaa. Kirjoitimme yliopistomme blogiin kirjoituksen ”Onko hoitotieteellä merkitystä?” ja saimme kannustavaa palautetta. Meille alkoi tulla pyyntöjä tulla puhujiksi, kouluttamaan sekä kirjoittamaan muuallekin. Niinpä aloimme kirjoittaa myös ammattilehtiin. Vaikuttaminen on luonut uusia mahdollisuuksia, osaamisemme kaupallistamisen ja rohkeutemme vaikuttaa on kasvanut. Teemme myös yhteistyötä THL:n ja STM:n kanssa. Kun vuonna 2022 mietimme, uskallammeko vaikuttaa, kysyimme itseltämme ”Miksi emme uskaltaisi?”
Kirjoittaja on ft, terveystieteiden opettaja, post doc- tutkija Sari Pramila-Savukoski, joka toimii Oulun yliopistossa Hybrid Intelligence- ohjelmassa. Sosiaalisen median tili @soteinnovators löytyy Instagramista ja podcastit Spotifysta osoitteesta https://open.spotify.com/show/1Tkq60oy94Umr3vroGboj3