Tutkin Åbo Akademilla hoitotieteellisessä väitöskirjassani sosiaali- ja terveysalaa työntekijän perspektiivistä. Työni on noin puolivälissä, ja olen iloinen mahdollisuudesta jakaa kokemuksiani ja työni suuntaa HOVATO-verkostolle.
Varautuminen terveydenhuoltoa kuormittavaan poikkeustilanteeseen
Laadukasta hoitoa ei voi olla ilman osaavaa, hyvinvoivaa ja alalla viihtyvää henkilöstöä. Terveydenhuolto ja alan työmarkkinat puhuttavat vuodesta toiseen: riittävä hoitajamitoitus, osaamisvaatimukset ja alan vetovoimatekijät eivät ole huolenaiheena vain meillä Suomessa, vaan samojen kysymysten kanssa kamppaillaan muuallakin.
Erityisen lisän tähän yhtälöön tuo tämänhetkinen epävarma maailman tilanne. Epävarmuus maailmalla heijastuu tänne Pohjolaankin esimerkiksi lisääntyvänä pakolaisuutena, ja hybridivaikuttamisen muodot voivat kohdistua myös terveydenhuoltoon. Covid-19 -aika on vielä hyvin muistissa, eikä pandemia todennäköisesti jää viimeiseksi.
Sote-sektori työllistää Suomessa tällä hetkellä 220 000 henkilöä. Tiedämme jo ennalta, että Pohjoismaiden nopeimmin ikääntyvän väestömme palveluntarve tulee kasvamaan samalla, kun merkittävä osa kokeneista ammattilaisistamme eläköityy. Huolimatta tämän hetken sopeutustoimista johtuvista vähennystarpeista ja palveluvalikoiman uudelleen määrittelystä, on huoli tulevaisuuden työvoiman tarpeesta edelleen vahvaa.
Äkillisessä terveydenhuoltoa kuormittavassa tilanteessa tarvitaan nopeita ratkaisuja. Meillä on Suomessa paljon osaamista terveysalan eri portailla, ja äkillisessä tilanteessa kaikkien panosta tarvitaan. Pakko on harvoin toimiva keino, ja onkin tärkeää pysyä kartalla niistä osaajista, joilla on itsellään halua ylläpitää osaamistaan ja tarvittaessa liittyä työvoimaan poikkeustilanteessa.
Tällä hetkellä kerään valtakunnallista aineistoa, jossa selvitetään muissa kuin kliinisissä rooleissa työskentelevien terveydenhuollon ammattilaisten halukkuutta ja valmiuksia osallistua poikkeustilanteen hoitamiseen liittyvään työhön terveydenhuollossa. Yhteistyökumppanina tutkimuksessani toimii Huoltovarmuuskeskus.
”Yhdessä enemmän” pätee myös väitöskirjaprojektiin
Väitöskirjatyö mielletään usein sooloprojektiksi, vaikka työ linkittyisikin isompaan kokonaisuuteen. Matka tarjoaa kuitenkin myös mahdollisuuksia tehdä yhteistyötä laajemmin kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa.
Itse pääsin ensimmäisen vuoteni aikana osallistumaan NorDoc Summer School -tapahtumaan Oslon yliopistolla, jossa pohjoismaalaisia terveysalan väitöskirjatutkijoita kokoontui yhteen oppimaan ja verkostoitumaan. Vierailin st. Louis Universityllä Madridissa tutustumassa erityiseen ohjelmaan, jossa yhdysvaltalaiset sairaanhoitajaopiskelijat opiskelevat kaksi vuotta Espanjassa oppien kieltä ja hankkien kansainvälistä osaamista. Vietin kuukauden Kööpenhaminan yliopistolla osana paikallista tutkimusryhmää ja tutustuin WHO:n kriisinhallinta-asiantuntijoihin.
Kollegalta kuulemani afrikkalainen sananlasku kuvaa mielestäni tätäkin työtä hyvin: If you want to go fast, go alone. If you want to go far, go together.
Tämän tekstin myötä rohkaisen myös muita väitöskirjamatkaa aloittelevia tai suunnittelevia hakeutumaan yhteyteen muiden tutkijoiden kanssa Suomessa ja kansainvälisesti. Väitöskirjojen aiheet ovat erilaisia, mutta yhteydessä toisiin pääsemme aina jalostamaan omaa ajatteluamme ja inspiroitumaan yhdessä.
Valoisaa pääsiäisen aikaa HOVATO-verkostolle!
Marjukka Honkanen
Väitöskirjatutkija
Åbo Akademi