Sain ilon osallistua 19th European Public Health Conferenceen, joka järjestettiin Bilbaossa, Espanjassa 10.–13.11.2026. Tässä kirjoituksessa jaan lyhyesti kokemuksiani konferenssista sekä muutamia nostoja aiheista, jotka olivat erityisen kiinnostavia oman tutkimukseni näkökulmasta.
Lähdimme matkaan tiistaina, ja matkaan liittyi etukäteen epävarmuutta mm. juna- ja yleislakkojen vuoksi. Konferenssin ensimmäisenä päivänä Espanjassa järjestettiin yleislakko, jonka taustalla olivat asumisen kallistuminen ja asuntokriisi. Lakon teemat, palkat, asuminen ja elinkustannukset, heijastavat kysymyksiä, jotka kytkeytyvät vahvasti myös kansanterveyden teemoihin. Median mukaan noin 50 000 ihmistä osallistui Bilbaossa mielenosoituksiin vaatimaan kohtuuhintaista asumista ja riittäviä palkkoja. Vaikka lakot ja mielenosoitukset herättivät keskustelua ja näkyivät paikallisesti, ne näkyivät lopulta vain vähän konferenssivieraan näkökulmasta.

Ensimmäinen päivä: terveyden edistäminen, terveysosaaminen ja ilmastonmuutos
Oma tutkimukseni käsittelee lasten ja nuorten mielen hyvinvointia sekä perheen ja koulun tarjoamia psykososiaalisia resursseja. Tästä syystä keskityin erityisesti mielenterveyttä, terveyden edistämistä ja terveysosaamista käsitteleviin sessioihin konferenssissa.
Konferenssissa esiteltiin useita kiinnostavia uusia avauksia terveysosaamisen (health literacy) tutkimuksessa. Yhtenä tavoitteena on kehittää kansainvälisesti vertailukelpoinen mittari nuorten terveysosaamisen arviointiin WHO:n määritelmän pohjalta, ja lisäksi samassa kokonaisuudessa oli esillä systemaattinen katsaus siitä, miten koulujen opetussuunnitelmat voisivat paremmin tukea nuoria tunnistamaan ja arvioimaan uusia terveysriskejä kriittisesti.
Konferenssin teemana oli ”Urban and global synergies: shaping the future of public health with climate resilience, equity and innovation”. Ensimmäisessä plenaarissa pohdittiin kysymystä: ”Can we survive climate change?”. Lyhyt vastaus kysymykseen oli kyllä, mutta keskustelu korosti ilmastonmuutoksen olevan jo nykyhetken kansanterveyskriisi, ei vain tulevaisuuden uhka. Tieteellinen näyttö terveysvaikutuksista vahvistuu jatkuvasti, mutta poliittinen päätöksenteko ei aina pysy kehityksen mukana.
Toinen päivä: lasten ja nuorten mielenterveys investointina ja kaupunkiympäristö terveyden edistäjänä
Toisen päivän ohjelmassa keskityin erityisesti lasten ja nuorten mielenterveyttä käsitteleviin esityksiin. Yksi kiinnostavimmista sessioista käsitteli varhaisten mielenterveysinvestointien taloudellisia vaikutuksia. Sessiossa korostettiin, että lasten ja nuorten mielenterveyteen panostaminen voi olla yhteiskunnallisesti erittäin kannattavaa, mutta vaikutusten arviointi on usein haastavaa. Kuten tiedämme, ennaltaehkäisevien toimien hyödyt näkyvät vasta pitkällä aikavälillä, ja vaikutukset ulottuvat yksilön lisäksi perheisiin ja yhteiskuntaan laajemmin.Yhteinen johtopäätös oli, että monen eri sektorin ja tieteenalan asiantuntijoiden yhteistyötä tarvitaan, jotta päätöksenteon tueksi voidaan tuottaa entistä luotettavampaa näyttöä.
Toisen päivän plenaarit käsittelivät kaupunkiympäristöjen merkitystä kansanterveydelle. WHO:n järjestämässä sessiossa todettiin, että yli 70 prosenttia eurooppalaisista asuu nykyisin kaupungeissa, ja tämän vuoksi kaupunkien suunnittelulla on merkittävä vaikutus siihen, millaisissa olosuhteissa ihmiset elävät, työskentelevät ja voivat hyvin. Esityksissä viitattiin myös Ottawa Charterin 40-vuotisjuhlavuoteen: julistuksen keskeinen ajatus terveyttä tukevien ympäristöjen rakentamisesta on edelleen erittäin ajankohtainen.
Viimeinen päivä: rakennettu ympäristö ja hyvinvointi sekä kriittinen terveysosaaminen ja -viestintä
Konferenssin viimeisessä plenaariesityksessä, ”Health by Design: Building Healthy Mindsand Bodies” korostettiin, että vietämme jopa yli 90 prosenttia ajastamme sisätiloissa, mutta rakennettujen ympäristöjen vaikutusta terveyteen huomioidaan edelleen liian vähän. Yhä vahvempi tutkimusnäyttö osoittaa, että esimerkiksi viherympäristöt, käveltävät kaupunginosat ja hyvin suunnitellut julkiset tilat voivat vaikuttaa myönteisesti sekä fyysiseen että psyykkiseen hyvinvointiin. Erityisen kiinnostavaa oli nähdä, kuinka kansanterveys, kaupunkisuunnittelu, neurotiede ja arkkitehtuuri pyrkivät rakentamaan yhteistä tutkimus- ja kehittämisaluetta.
Konferenssin loppupuolella osallistuin työpajaan ”Critical Health Literacy in a Digital Age”jossa korostettiin, että kriittinen terveysosaaminen tarkoittaa nykyisin muutakin kuin tiedon paikkansapitävyyden arviointia. Tarvitaan ymmärrystä myös algoritmeista sekä kaupallisista että emotionaalisista mekanismeista, jotka vaikuttavat terveyteen liittyvän tiedon leviämiseen ja ihmisten päätöksentekoon.
Viimeisessä työpajassa keskityttiin kansanterveyden viestintään. Käytännön harjoitusten kautta tarkasteltiin muun muassa viestinnän tavoitteita, kohderyhmien huomioimista sekä luottamuksen rakentamista. Työpajan viesti oli selkeä: tehokas viestintä on olennainen osa onnistunutta kansanterveystyötä.
Lopuksi
Yhdessä Frida Gäddan ja Anna K. Forsmanin kanssa meillä oli kaksi posteriesitelmää konferenssissa. Työt ovat osa Anna K. Forsmanin johtamaa SAMSYN-hanketta (2021–2025), jonka puitteissa kirjoitan myös väitöskirjaani.
Tuomela, S. K., Gädda, F., & Forsman, A. K. (2026). Promoting mental wellbeing in schools in Finland: translating evidence to practice. European Journal of Public Health, Volume 36, Issue Supplement_5, October 2026, ckag169.1955, https://doi.org/10.1093/eurpub/ckag169.1955
Tuomela, S. K., Gädda, F., & Forsman, A. K. (2026). Factors shaping children’s mental and school-related wellbeing: A Finnish longitudinal survey study. European Journal of Public Health, Volume 36, Issue Supplement_5, October 2026, ckag169.1954, https://doi.org/10.1093/eurpub/ckag169.1954

Konferenssi tarjosi hyvän katsauksen tämänhetkisiin eurooppalaisiin kansanterveyden tutkimus- ja kehittämiskysymyksiin. Lasten ja nuorten mielenterveys, terveysosaaminen, terveyserot, ilmastonmuutos sekä terveellisten elinympäristöjen rakentaminen nousivat esiin teemoina, jotka yhdistivät monia sessioita.
Lämmin kiitos Svensk-Österbottniska Samfundet rf:lle matkustusstipendistä, joka mahdollisti osallistumiseni konferenssiin. Kiitos myös kollegoille mukavasta matkaseurasta!

Sanna K. Tuomela
Väitöskirjatutkija
Åbo Akademi