Lasten ja nuorten terveysongelmista mielenterveyteen ja ylipainoon liittyvät ongelmat voidaan katsoa keskeisimmiksi sekä yleisyyden että haitan perusteella mitattuna. Lasten ja nuorten itse raportoima mielenterveysoireiden lisääntyminen (Helakorpi & Kivimäki 2022), opiskeluhuollon henkilöstön työn sisällön siirtyminen kokonaisvaltaisesta terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä mielenterveyskysymysten hoitoon (Hietanen-Peltola ym. 2022) sekä lasten- ja nuorisopsykiatrisen erikoissairaanhoidon tarpeen valtaisa kasvu (Kyrölä & Järvelin 2022) todistavat ikävästä muutoksesta.
Suomalaisten lasten ja nuorten ylipainon (ml. lihavuus) suhteen muutos ei ole viime vuosina ollut aivan yhtä raju, mutta jo pitkään iso osa lapsista ja nuorista on ollut ylipainoisia. Tytöistä ylipainoisia (ml. lihavuus) on vajaa viidennes ja pojista useampi kuin joka neljäs. Sekä ylipaino (ISO-BMI yli 25), että lihavuus (ISO-BMI yli 30) ovat pojilla yleisempiä kuin tytöillä. (Vuorenmaa ym. 2022.) Mielenterveyden ja ylipainon suhteen on nähty kehitystä huonompaan suuntaan jo vuosia. Viime vuosien aikana nuorten elämään merkittävästi vaikuttaneen COVID19-pandemian arvellaan heikentäneen tilannetta entisestään. Eristyneisyys ikätovereista, huoli terveydestä ja tulevaisuudesta, arkiliikunnan väheneminen etäkoulun myötä sekä monien liikuntaharrastusten sulkeutuminen ovat aiheuttaneet uusia uhkia sekä lasten ja nuorten mielenterveydelle että painonhallinnalle.
Huomio kiinnitettävä kokonaisvaltaisuuteen
Mielenterveyden ja lihavuuden on osoitettu olevan yhteydessä toisiinsa. Laajassa kansainvälisessä meta-analyysissä todetaan lihavien (ISO-BMI yli 30) lasten ja nuorten todennäköisemmin kokevan masennusta, ja erityisiksi riskiryhmiksi mainitaan tytöt ja ei-länsimaalaiset henkilöt. Ylipainoisten (ISO-BMI yli 25, mutta alle 30) kohdalla merkittävää yhteyttä mielenterveyteen ei löydetty. (Quek ym. 2017.) Pienemmässä ruotsalaistutkimuksessa lihavien tyttöjen mielenterveyteen liittyvät oireet olivat yleisempiä kuin muilla, mutta merkittävää yhteyttä lasten ylipainon (ml. lihavuus) ja mielenterveyden välillä ei havaittu. Sen sijaan ylipainoisten ja lihavien lasten todettiin olevan suuremmassa riskissä joutua kiusatuiksi kuin normaalipainoisten ikätovereidensa. (Hammar ym. 2020.) Kiusaaminen puolestaan on yksi tunnetuista mielenterveyttä uhkaavista riskitekijöistä. Yhteys on tutkimustulosten mukaan olemassa myös toiseen suuntaan: esimerkiksi masennus tai kohtuuttoman kuormittava elämäntilanne voivat vaikuttaa haitallisesti elintapavalintoihin (Konttinen 2022, 99) ja sitä kautta myös painonhallintaan.
Psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen terveys näyttävät siis kietoutuvan tiukasti yhteen. Tämä tulee huomioida myös palveluiden kehittämisessä. Osana väitöskirjatutkimustani muodostettiin neljä tulevaisuuden visiota mielenterveyspalveluiden tarjoamisesta kouluympäristössä. Yksi visioista (visio 4) painotti jo todettavissa olevien mielenterveysongelmien hoitamista, kun taas toisen (visio 3) fokuksena oli kokonaisvaltainen fyysisen ja psyykkisen terveyden edistäminen, ongelmien ennaltaehkäisy ja jo ilmaantuneiden oireiden lievittäminen. (Putkuri ym. 2022.) Tarkasteltaessa keskeisimpien kansanterveysongelmiemme, mielenterveysongelmien ja ylipainon, yhteyttä toisiinsa huomataan vision numero 3 edut. Huomioimalla lasten ja nuorten kokonaisvaltainen tilanne, puuttumalla erilaisiin riskitekijöihin jo varhain ja tarjoamalla tukea eri ammattilaisten monialaisena yhteistyönä päästään oletettavasti parhaaseen lopputulokseen mielenterveyden ja ylipainon, mutta myös monen muun ongelman kohdalla.
Nuorten paino hallintaan mielen hyvinvointia tukemalla
Mielenterveyden ja ylipainon välinen yhteys ja kokonaisvaltaisen lähestymistavan tärkeys on tunnistettu myös hankemaailmassa. Yksi tällaisista hankkeista on parhaillaan käynnissä oleva Laurea-ammattikorkeakoulun Nuorten paino hallintaan – hanke. Hankkeessa pyritään tarjoamaan ammattilaisille uusia työkaluja sekä edistämään käyttäytymisterapeuttisten ja muiden mielen hyvinvointiin liittyvien menetelmien hyödyntämistä nuorten painonhallinnassa. Fyysisen puolen lisäksi psykososiaalisten tekijöiden huomioiminen onkin tärkeää terveyden edistämisessä (Konttinen 2022, 99). Uusien hyvinvointialueiden aloittaessa palvelut muuttuvat ja niitä kehitetään. Muistetaanhan palveluita suunniteltaessa terveyden kaikki ulottuvuudet: fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen.
Tiina Putkuri
Th, TtM, Väitöskirjatutkija, Turun yliopisto
Hoitotyön lehtori, Laurea-ammattikorkeakoulu
Lähteet:
Hammar, E., Bladh, M., & Agnafors, S. (2020). Mental health and experience of being bullied in 12-year-old children with overweight and obesity. Acta paediatrica, 109(7), 1450–1457.
Helakorpi S. & Kivimäki H. (2022). Lasten ja nuorten hyvinvointi – Kouluterveyskysely 2021. Iso osa lapsista ja nuorista on tyytyväisiä elämäänsä – yksinäisyyden tunne on yleistynyt. Tilastoraportti 30/2021, 17.9.2021. THL.
Hietanen-Peltola M., Jahnukainen, J, Laitinen K. & Vaara S. (2022). Kohti yhteistä työtä hyvinvointialueilla. Opiskeluhuoltopalvelujen seuranta OPA 2022. Raportti 11/2022. THL. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-931-3
Konttinen, H. (2022). Psykososiaaliset tekijät terveyden tukena. Teoksessa: Patja, K., Abzetz, P. & Rautava, P. (toim.) Terveyden edistäminen. Tallinna: Kustannus Oy Duodecim.
Kyrölä A. & Järvelin J. (2022). Psykiatrinen erikoissairaanhoito 2021. Psykiatristen hoitojaksojen kesto lyheni yhä. Tilastoraportti 42/2022. 30.11.2022. THL.
Putkuri, T., Lahti, M., Laaksonen, C., Sarvasmaa, A. S., Huttunen, R., & Axelin, A. (2022). Mental health services in the school environment-Future visions using a phenomenographic approach. Journal of clinical nursing, 10.1111/jocn.16376. Advance online publication.
Quek, Y. H., Tam, W. W. S., Zhang, M. W. B., & Ho, R. C. M. (2017). Exploring the association between childhood and adolescent obesity and depression: a meta-analysis. Obesity reviews : an official journal of the International Association for the Study of Obesity, 18(7), 742–754.