Aloitin vuosi sitten työskentelyn projektitutkijana Turun yliopistossa hoitotieteen laitoksella. Projektitutkijan tehtävänkuva vaikutti mielenkiintoiselta. Olin erityisen innostunut siitä, että saisin kokemusta myös kansainvälisessä projektissa työskentelystä. Sain mahdollisuuden olla mukana Opetushallituksen rahoittamassa, professori Maritta Välimäen johtamassa ReCap (Research Career Pathway for PhD and Young Faculty Members) -hankkeessa muiden hanketehtävieni ohella. ReCap-hankkeen tavoitteena on kehittää hoitotieteen tohtoriohjelmien metaverkosto tukemaan nuorten tutkijoiden urapolkua tohtorintutkinnosta edelleen akateemisiin post-doc opintoihin. Eri hankkeissa avustaminen aiheutti minussa entistä vahvemman kipinän tutkimuksen tekoon, ja vuoden 2023 tammikuussa aloitin tohtoriopintoni Turun yliopiston hoitotieteen laitoksella.
Merkittävimpänä oppina koen kehittymisen ajan ja työmäärän hallinnassa. Moni jatko-opiskelija kokee väitöskirjatutkimuksensa aikana liiallista työmäärää ja ahdistusta katsoessaan kalenteria, siihen merkittyjä pakollisia tehtäviä ja niiden aikarajoja. Olen oppinut hallitsemaan paremmin aikaani ja tehtäviäni. Pystyn sitä kautta paremmin keskittymään olennaisiin asioihin. Tämä ei tarkoita sitä, että kiireen tunne olisi hävinnyt, vaan sitä, että tulevat tehtävät eivät jatkuvasti kuormita mieltä. Hyvin suunniteltu ajankäyttö lisää tehokkuutta ja selkeyttää tehtävien suorittamista. Suunnitelmallisella ja ennakoivalla työotteella pääsee pitkälle. Silti yllätyksiltä ei voi välttyä, mikä on taas kehittänyt ongelmanratkaisu- ja tiedonhakutaitojani.
Hankkeessa, jossa partnereita on useita, voi ongelmien ratkaisu konkretisoitua esimerkiksi mielipiteiden sovittamiseen. Kommunikointi vieraalla kielellä on kehittänyt kielitaidon lisäksi kuuntelemisen ja kirjoittamisen taitojani. Olen huomannut kehittyneeni erityylisessä kirjallisessa viestinnässä ja tiedottamisessa muun muassa sähköpostien, muistioiden, raporttien ja sosiaalisen mediasisällön tuottamisessa. Hankkeessa on tuotettu erilaisia asiakirjoja, muistioita, asialistoja ja esityksiä, joiden arkistointiin ja organisoimiseen on täytynyt kiinnittää tarkkaa huomiota tietoturvallisuutta unohtamatta. Tietosuoja-asioihin perehtyminen hankkeessa on vaatinut aikaa, paneutumista ja huolellisuutta. Kansainvälisen ohjelman opintojaksoissa hyödynnetyn verkko-oppimisympäristön käytön opettelu on ollut itselle hyödyllistä ja mieluisaa.
ReCap-hankkeessa työskentely on antanut minulle uutta ja arvokasta tietoa, oppia, kokemusta sekä työkaluja, joita olen jo voinut hyödyntää opinnoissani ja väitöskirjatutkimuksessa. Vaikka hankkeessa työskentely on ajoittain ollut työlästä ja kiireistä, koen itseni todella onnekkaaksi saadessani mahdollisuuden kehittää itsessäni useita tutkijalle tärkeitä taitoja. Olen nauttinut työhön liittyvästä ongelmanratkaisusta sekä itsensä jatkuvasta haastamisesta. Olen tutustunut tieteeseen ja tutkimukseen intohimoisesti suhtautuneisiin osaajiin, joista osan tulen tapaamaan kasvotusten kesällä opintojakson aikana.
Lopuksi vielä muutama vinkki, mistä voi olla hyötyä kansainvälisessä hankkeessa työskentelyssä:
- tutustu ajankohtaisiin säädöksiin (esim. tietosuoja) sitä mukaa, kun niitä sovelletaan hankkeissa
- kehitä itsellesi sopiva järjestelmä, miten merkitset ylös, mitä tehtäviä on tehtävänäsi ja miten kuittaat ne tehdyiksi – järjestelmän on tarkoitus auttaa hahmottamaan, mikä on tärkeää ja oleellista tehdä kussakin hetkessä
- käytä rohkeasti luovuuttasi – asioihin ei ole olemassa valmiita ratkaisuja (ja neuvottele ratkaisuehdotuksesta hankejohtajan kanssa)
- mikäli sinulle tarjoutuu mahdollisuus työskennellä kansainvälisessä hankkeessa, suosittelen lämpimästi tarttumaan haasteeseen.
Maija Satamo
Sh, TtM, Väitöskirjatutkija
Turun yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta, Hoitotiede